Shotokan on yksi maailman tunnetuimmista ja laajimmin harjoitelluista perinteisistä Karate-dōn tyylisuunnista. Sen juuret ulottuvat Okinawan kamppailuperinteisiin, joissa karate kehittyi sukupolvien ajan kurinalaisen harjoittelun ja kulttuurisen vuorovaikutuksen myötä.

Okinawalla kehittyi useita merkittäviä harjoitteluperinteitä, joista tunnetuimmat ovat Shuri-te, Naha-te ja Tomari-te. Nämä muodostivat perustan nykyaikaiselle okinawalaiselle karatelle ja vaikuttivat myöhemmin japanilaisten tyylisuuntien, kuten Shotokanin, syntyyn.

Modernin Shotokan-karaten perustaja oli Gichin Funakoshi, joka toi okinawalaisen karaten Japanin pääsaarille 1900-luvun alkupuolella. Hänen opetuksensa, jotka perustuivat vahvasti Shuri-te-perinteeseen, vakiinnuttivat karaten paitsi itsepuolustustaitona myös elinikäisenä tienä kurinalaisuuteen, nöyryyteen, itsehillintään ja henkilökohtaiseen kasvuun.

Perinteisessä Shotokan-karatessa painotetaan erityisesti:

-Kihonia – perustekniikoita
-Kataa – liikesarjoja
-Kumitea – pariharjoittelua ja otteluharjoittelua
-Oikeaa kehonkäyttöä, etäisyyden hallintaa, ajoitusta ja tekniikoiden hallittua suorittamista
-Kunnioitusta, dojoetikettiä sekä luonteen kehittämistä Karate-dōn kautta

Shoto Torassa harjoitellaan perinteistä Shotokan-karatea Hirokazu Kanazawan sekä SKIF:n opetuslinjan mukaisesti. Harjoittelussa kunnioitetaan lajin perinteitä ja pyritään jatkuvaan tekniseen sekä henkiseen kehittymiseen.